paikka

Définition, traduction, prononciation, anagramme et synonyme sur le dictionnaire libre Wiktionnaire.
Aller à : Navigation, rechercher

Sommaire

[modifier] Finnois

Origine et histoire de « paikka » Étymologie

Étymologie manquante ou incomplète. Si vous la connaissez, vous pouvez l’ajouter en cliquant ici.

Nom commun

Singulier Pluriel
Nominatif paikka paikat
Génitif paikan paikkojen
paikkain
Partitif paikkaa paikkoja
Accusatif paikka  [1]
paikan  [2]
paikat
Inessif paikassa paikoissa
Illatif paikkaan paikkoihin
Élatif paikasta paikoista
Adessif paikalla paikoilla
Allatif paikalle paikoille
Ablatif paikalta paikoilta
Essif paikkana paikkoina
Translatif paikaksi paikoiksi
Abessif paikatta paikoitta
Instructif paikoin
Comitatif paikkoine [3]
Distributif paikoittain
Prolatif paikoitse

paikka /ˈpɑi.kːɑ/

  1. Place, endroit, site, lieu
  2. Place, espace
  3. Site, scène, lieu de quelques actions.
  4. Siège, place.
    • Kalifiksi kalifin paikalle. — Calife à la place du calife.
  5. Position, travail, poste.
  6. Vérité, fait, exactitude.
    • Oikein, väitteenne pitää täysin paikkansa. — Exacte, votre propos est parfaitement correct.
  7. Rapiéçage, rapiéçure, rapiècement.
  8. Plombage, emplâtre, remplacement.
  9. Occasion, situation.
    • Siinä meni mainio paikka tehdä ratkaisumaali. — C’est une belle occasion gâchée pour faire le but décisif.
  10. Marque(s)
    • Paikoillanne! — À vos marques !
  11. Bar.
    • Kantapaikka. — Le bar habituel.

Expressions

Synonymes

Dérivés

Outils personnels
Espaces de noms

Variantes
Actions
Navigation
Contribuer
Aide
Boîte à outils
Autres langues