pienoinen

Définition, traduction, prononciation, anagramme et synonyme sur le dictionnaire libre Wiktionnaire.

Finnois[modifier le wikicode]

Étymologie[modifier le wikicode]

De l’adjectif pieni (« petit ») avec le suffixe -inen ou -nen.

Adjectif [modifier le wikicode]

Nature Forme
Positif pienoinen
Comparatif pienoisempi
Superlatif pienoisin
Cas Singulier Pluriel
Nominatif pienoinen pienoiset
Génitif pienoisen pienoisten
pienoisien
Partitif pienoista pienoisia
Accusatif pienoinen[1]
pienoisen[2]
pienoiset
Inessif pienoisessa pienoisissa
Illatif pienoiseen pienoisiin
Élatif pienoisesta pienoisista
Adessif pienoisella pienoisilla
Allatif pienoiselle pienoisille
Ablatif pienoiselta pienoisilta
Essif pienoisena pienoisina
Translatif pienoiseksi pienoisiksi
Abessif pienoisetta pienoisitta
Instructif pienoisin
Comitatif pienoisine[3]
Distributif pienoisittain
Prolatif pienoisitse

pienoinen \ˈpie.noʲ.neⁿ\

  1. Léger, petit (souvent par périphrase ou ironie).
    • Tämäpä oli pienoinen yllätys!
      Quelle drôle de surprise !
    • Toimistollani vallitsee pienoinen sekasotku.
      Il y a un petit bazar à mon bureau.
    • Tämä uusi ohjelma oli pienoinen pettymys.
      Cette nouvelle programme était une légère déception.
    • Teemme vielä pienoisia loppusilauksia.
      Nous faisons encore quelques (petites) retouches finales.

Dérivés[modifier le wikicode]