seinävaate

Finnois

Étymologie

Composé de seinä (« mur ») et de vaate (« vêtement »).

Nom commun

Déclinaison

Cas	Singulier	Pluriel
Nominatif	seinävaate	seinävaatteet
Génitif	seinävaatteen	seinävaatteiden seinävaatteitten
Partitif	seinävaatetta	seinävaatteita
Accusatif	seinävaate [1] seinävaatteen [2]	seinävaatteet
Inessif	seinävaatteessa	seinävaatteissa
Illatif	seinävaatteeseen	seinävaatteisiin seinävaatteihin
Élatif	seinävaatteesta	seinävaatteista
Adessif	seinävaatteella	seinävaatteilla
Allatif	seinävaatteelle	seinävaatteille
Ablatif	seinävaatteelta	seinävaatteilta
Essif	seinävaatteena	seinävaatteina
Translatif	seinävaatteeksi	seinävaatteiksi
Abessif	seinävaatteetta	seinävaatteitta
Instructif	—	seinävaattein
Comitatif	—	seinävaatteine- [3]
Notes [1] [2] [3] [1] Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive dont le sujet est la 3e personne du singulier sans aucun pronom. Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive passive. Dans toutes les phrases passives à n’importe quel mode. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la 2e personne du singulier, ou la 1e ou 2e personne du pluriel. [2] Dans les phrases actives positives aux modes indicatif, conditionnel ou potentiel. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la 3e personne du singulier ou du pluriel. [3] Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des noms communs.

Avec suffixes possessifs	Singulier	Pluriel
1re personne	seinävaatteeni	seinävaatteemme
2e personne	seinävaatteesi	seinävaatteenne
3e personne	seinävaatteensa

seinävaate \ˈseinæˌʋɑːte\

1. Tapisserie, papier peint décoratif collé aux murs.
   • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Forme de nom commun

seinävaate \ˈseinæˌʋɑːte\

1. Accusatif II singulier de seinävaate.