väestötiede

Finnois

Étymologie

Composé de väestö (« population ») et de tiede (« science »).

Nom commun

Déclinaison

Cas	Singulier	Pluriel
Nominatif	väestötiede	väestötieteet
Génitif	väestötieteen	väestötieteiden väestötieteitten
Partitif	väestötiedettä	väestötieteitä
Accusatif	väestötiede [1] väestötieteen [2]	väestötieteet
Inessif	väestötieteessä	väestötieteissä
Illatif	väestötieteeseen	väestötieteisiin väestötieteihin
Élatif	väestötieteestä	väestötieteistä
Adessif	väestötieteellä	väestötieteillä
Allatif	väestötieteelle	väestötieteille
Ablatif	väestötieteeltä	väestötieteiltä
Essif	väestötieteenä	väestötieteinä
Translatif	väestötieteeksi	väestötieteiksi
Abessif	väestötieteettä	väestötieteittä
Instructif	—	väestötietein
Comitatif	—	väestötieteine- [3]
Notes [1] [2] [3] [1] Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive dont le sujet est la 3e personne du singulier sans aucun pronom. Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive passive. Dans toutes les phrases passives à n’importe quel mode. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la 2e personne du singulier, ou la 1e ou 2e personne du pluriel. [2] Dans les phrases actives positives aux modes indicatif, conditionnel ou potentiel. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la 3e personne du singulier ou du pluriel. [3] Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des noms communs.

Avec suffixes possessifs	Singulier	Pluriel
1re personne	väestötieteeni	väestötieteemme
2e personne	väestötieteesi	väestötieteenne
3e personne	väestötieteensä

väestötiede \ˈʋæestøˌtiede\

1. (Sciences) Démographie.
   • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Forme de nom commun

väestötiede \ˈʋæestøˌtiede\

1. Accusatif II singulier de väestötiede.