Conjugaison:finnois/ärsyttää
- la conjugaison du verbe ärsyttää
| Formes personnelles | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Indicatif | ||||||
| présent | parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | ärsytän | en ärsytä | 1. minä | olen ärsyttänyt | en ole ärsyttänyt | |
| 2. sinä | ärsytät | et ärsytä | 2. sinä | olet ärsyttänyt | et ole ärsyttänyt | |
| 3. hän | ärsyttää | ei ärsytä | 3. hän | on ärsyttänyt | ei ole ärsyttänyt | |
| 1. me | ärsytämme | emme ärsytä | 1. me | olemme ärsyttäneet | emme ole ärsyttäneet | |
| 2. te (vous) Te |
ärsytätte -"- |
ette ärsytä -"- |
2. te (vous) Te |
olette ärsyttäneet olette ärsyttänyt |
ette ole ärsyttäneet ette ole ärsyttänyt | |
| 3. he | ärsyttävät | eivät ärsytä | 3. he | ovat ärsyttäneet | eivät ole ärsyttäneet | |
| passif | ärsytetään | ei ärsytetä | passif | on ärsytetty | ei ole ärsytetty | |
| imparfait | plus-que-parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | ärsytin | en ärsyttänyt | 1. minä | olin ärsyttänyt | en ollut ärsyttänyt | |
| 2. sinä | ärsytit | et ärsyttänyt | 2. sinä | olit ärsyttänyt | et ollut ärsyttänyt | |
| 3. hän | ärsytti | ei ärsyttänyt | 3. hän | oli ärsyttänyt | ei ollut ärsyttänyt | |
| 1. me | ärsytimme | emme ärsyttäneet | 1. me | olimme ärsyttäneet | emme olleet ärsyttäneet | |
| 2. te (vous) Te |
ärsytitte -"- |
ette ärsyttäneet ette ärsyttänyt |
2. te (vous) Te |
olitte ärsyttäneet olitte ärsyttänyt |
ette olleet ärsyttäneet ette ollut ärsyttänyt | |
| 3. he | ärsyttivät | eivät ärsyttäneet | 3. he | olivat ärsyttäneet | eivät olleet ärsyttäneet | |
| passif | ärsytettiin | ei ärsytetty | passif | oli ärsytetty | ei ollut ärsytetty | |
| Conditionnel | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| présent | parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | ärsyttäisin | en ärsyttäisi | 1. minä | olisin ärsyttänyt | en olisi ärsyttänyt | |
| 2. sinä | ärsyttäisit | et ärsyttäisi | 2. sinä | olisit ärsyttänyt | et olisi ärsyttänyt | |
| 3. hän | ärsyttäisi | ei ärsyttäisi | 3. hän | olisi ärsyttänyt | ei olisi ärsyttänyt | |
| 1. me | ärsyttäisimme | emme ärsyttäisi | 1. me | olisimme ärsyttäneet | emme olisi ärsyttäneet | |
| 2. te (vous) Te |
ärsyttäisitte -"- |
ette ärsyttäisi -"- |
2. te (vous) Te |
olisitte ärsyttäneet olisitte ärsyttänyt |
ette olisi ärsyttäneet ette olisi ärsyttänyt | |
| 3. he | ärsyttäisivät | eivät ärsyttäisi | 3. he | olisivat ärsyttäneet | eivät olisi ärsyttäneet | |
| passif | ärsytettäisiin | ei ärsytettäisi | passif | olisi ärsytetty | ei olisi ärsytetty | |
| Potentiel | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| présent | parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | ärsyttänen | en ärsyttäne | 1. minä | lienen ärsyttänyt | en liene ärsyttänyt | |
| 2. sinä | ärsyttänet | et ärsyttäne | 2. sinä | lienet ärsyttänyt | et liene ärsyttänyt | |
| 3. hän | ärsyttänee | ei ärsyttäne | 3. hän | lienee ärsyttänyt | ei liene ärsyttänyt | |
| 1. me | ärsyttänemme | emme ärsyttäne | 1. me | lienemme ärsyttäneet | emme liene ärsyttäneet | |
| 2. te (vous) Te |
ärsyttänette -"- |
ette ärsyttäne -"- |
2. te (vous) Te |
lienette ärsyttäneet lienette ärsyttänyt |
ette liene ärsyttäneet ette liene ärsyttänyt | |
| 3. he | ärsyttänevät | eivät ärsyttäne | 3. he | lienevät ärsyttäneet | eivät liene ärsyttäneet | |
| passif | ärsytettäneen | ei ärsytettäne | passif | lienee ärsytetty | ei liene ärsytetty | |
| Impératif | ||
|---|---|---|
| présent | ||
| personne | affirmatif | négatif |
| 1. minä | – | – |
| 2. sinä | ärsytä | älä ärsytä |
| 3. hän | ärsyttäköön | älköön ärsyttäkö |
| 1. me | ärsyttäkäämme | älkäämme ärsyttäkö |
| 2. te (vous) Te |
ärsyttäkää -"- |
älkää ärsyttäkö -"- |
| 3. he | ärsyttäkööt | älkööt ärsyttäkö |
| passif | ärsytettäköön | älköön ärsytettäkö |
| Formes nominales | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| infinitifs | participes | ||||||||
| actif | passif | actif | passif | ||||||
| I | ärsyttää | présent | ärsyttävä | ärsytettävä | |||||
| long I | ärsyttääkseen1 | parfait | ärsyttänyt | ärsytetty | |||||
| II | inessif | ärsyttäessä2 | ärsytettäessä | agent | ärsyttämä4 | ||||
| instructif | ärsyttäen | – | agent négatif | ärsyttämätön | |||||
| III | inessif | ärsyttämässä | – | 1) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel 2) Peut être utilisé avec un suffixe possessif 3) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel 4) Le participe agent —c’est-à-dire la forme nominative du troisième infinitif— n’existe pas si le verbe est intransitif ; elle existe si le verbe est transitif (par exemple, rakentaa « construire » → minun rakentama talo « une maison construite par moi ») ; ne pas confondre avec les formes nominatives des troisièmes infinitifs utilisées comme des noms communs (par exemple, kuolla « mourir » → kuolema « la mort ») ! | |||||
| élatif | ärsyttämästä | – | |||||||
| illatif | ärsyttämään | – | |||||||
| adessif | ärsyttämällä | – | |||||||
| abessif | ärsyttämättä | – | |||||||
| instructif | ärsyttämän | ärsytettämän | |||||||
| IV | nominatif | ärsyttäminen | |||||||
| partitif | ärsyttämistä | ||||||||
| V | ärsyttämäisillään3 | ||||||||