jälkeläinen

Finnois

Étymologie

Du nom jälki avec le suffixe -läinen.

Nom commun

Cas	Singulier	Pluriel
Nominatif	jälkeläinen	jälkeläiset
Génitif	jälkeläisen	jälkeläisten jälkeläisien
Partitif	jälkeläistä	jälkeläisiä
Accusatif	jälkeläinen [1] jälkeläisen [2]	jälkeläiset
Inessif	jälkeläisessä	jälkeläisissä
Illatif	jälkeläiseen	jälkeläisiin
Élatif	jälkeläisestä	jälkeläisistä
Adessif	jälkeläisellä	jälkeläisillä
Allatif	jälkeläiselle	jälkeläisille
Ablatif	jälkeläiseltä	jälkeläisiltä
Essif	jälkeläisenä	jälkeläisinä
Translatif	jälkeläiseksi	jälkeläisiksi
Abessif	jälkeläisettä	jälkeläisittä
Instructif	—	jälkeläisin
Comitatif	—	jälkeläisine [3]
Distributif	—	jälkeläisittäin
Prolatif	—	jälkeläisitse
Notes [1][2][3] [1] Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive dont le sujet est la 3e personne du singulier sans aucun pronom. Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive passive. Dans toutes les phrases passives à n’importe quel mode. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la 2e personne du singulier, ou la 1e ou 2e personne du pluriel. [2] Dans les phrases actives positives aux modes indicatif, conditionnel ou potentiel. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la 3e personne du singulier ou du pluriel. [3] Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des noms communs.

jälkeläinen \ˈjæl.ke.læi.neⁿ\

1. Progéniture, descendant.
   • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)