kaupunki

Définition, traduction, prononciation, anagramme et synonyme sur le dictionnaire libre Wiktionnaire.
Aller à : Navigation, rechercher

Sommaire

[modifier] Finnois

Origine et histoire de « kaupunki » Étymologie

Le mot viendrait du kauppa (marché, commerce).

Nom commun

Cas Singulier Pluriel
Nominatif kaupunki kaupungit
Génitif kaupungin kaupunkejen
Partitif kaupunkia kaupunkeja
Accusatif kaupunki  [1]
kaupungin  [2]
kaupungit
Inessif kaupungissa kaupungeissa
Illatif kaupunkiin kaupunkeihin
Élatif kaupungista kaupungeista
Adessif kaupungilla kaupungeilla
Allatif kaupungille kaupungeille
Ablatif kaupungilta kaupungeilta
Essif kaupunkina kaupunkeina
Translatif kaupungiksi kaupungeiksi
Abessif kaupungitta kaupungeitta
Instructif kaupungein
Comitatif kaupunkeine [3]
Distributif kaupungeittain
Prolatif kaupungeitse

kaupunki /ˈkɑu.puŋ.ki/ (Syllabisation : kau-pun-ki)

  1. Cité, ville, bourg.
    • Olla kaupungissa. — Être dans la ville.
    • Mennä kaupungille. — Aller en ville.
    • Olla kaupungilla. — Être en ville.

Vocabulaire apparenté par le sens

Outils personnels
Espaces de noms

Variantes
Actions
Navigation
Contribuer
Aide
Boîte à outils
Autres langues