jänne

Définition, traduction, prononciation, anagramme et synonyme sur le dictionnaire libre Wiktionnaire.

Finnois[modifier le wikicode]

Étymologie[modifier le wikicode]

De la racine lexicale *jændə- qui porte le sens (« tension, tendu »).

Nom commun [modifier le wikicode]

Cas Singulier Pluriel
Nominatif jänne jänteet
Génitif jänteen jänteiden
jänteitten
Partitif jännettä jänteitä
Accusatif jänne[1]
jänteen[2]
jänteet
Inessif jänteessä jänteissä
Illatif jänteeseen jänteisiin
jänteihin
Élatif jänteestä jänteistä
Adessif jänteellä jänteillä
Allatif jänteelle jänteille
Ablatif jänteeltä jänteiltä
Essif jänteenä jänteinä
Translatif jänteeksi jänteiksi
Abessif jänteettä jänteittä
Instructif jäntein
Comitatif jänteine[3]
Distributif jänteittäin
Prolatif jänteitse

jänne \jæ.nːeʔ\

  1. (Anatomie) Tendon.

Dérivés[modifier le wikicode]

Prononciation[modifier le wikicode]

Prononciation audio manquante. (Ajouter un fichier ou en enregistrer un avec Lingua Libre Lingua Libre)

Paronymes[modifier le wikicode]