kunta

Définition, traduction, prononciation, anagramme et synonyme sur le dictionnaire libre Wiktionnaire.
Aller à : Navigation, rechercher

Sommaire

[modifier] Finnois

Origine et histoire de « kunta » Étymologie

Étymologie manquante ou incomplète. Si vous la connaissez, vous pouvez l’ajouter en cliquant ici.

Nom commun

Singulier Pluriel
Nominatif kunta kunnat
Génitif kunnan kuntien
kuntain
Partitif kuntaa kuntia
Accusatif kunta  [1]
kunnan  [2]
kunnat
Inessif kunnassa kunnissa
Illatif kuntaan kuntiin
Élatif kunnasta kunnista
Adessif kunnalla kunnilla
Allatif kunnalle kunnille
Ablatif kunnalta kunnilta
Essif kuntana kuntina
Translatif kunnaksi kunniksi
Abessif kunnatta kunnitta
Instructif kunnin
Comitatif kuntine [3]
Distributif kunnittain
Prolatif kunnitse

kunta /ˈkun̪.t̪ɑ/

  1. Commune, municipalité.
  2. (Biologie) Règne.
  3. (Mathématiques) Champ.

Suffixe

-kunta /ˌkun̪.t̪ɑ/

  1. Communauté, domaine, règne (designant une groupe, une communauté).
  2. -aine.

Dérivés

Vocabulaire apparenté par le sens

Suffixe collectif

Dérivés

Outils personnels
Espaces de noms

Variantes
Actions
Navigation
Contribuer
Aide
Boîte à outils
Autres langues