kunto
Définition, traduction, prononciation, anagramme et synonyme sur le dictionnaire libre Wiktionnaire.
Sommaire |
[modifier] Finnois
| Cette page est considérée comme une ébauche à compléter en finnois. Si vous possédez quelques connaissances sur le sujet, vous pouvez les partager en modifiant dès à présent cette page (en cliquant sur le lien « modifier »). |
Étymologie
- Étymologie manquante ou incomplète. Si vous la connaissez, vous pouvez l’ajouter en cliquant ici.
Nom commun
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | kunto | kunnot |
| Génitif | kunnon | kuntojen |
| Partitif | kuntoa | kuntoja |
| Accusatif | kunto [1] kunnon [2] |
kunnot |
| Inessif | kunnossa | kunnoissa |
| Illatif | kuntoon | kuntoihin |
| Élatif | kunnosta | kunnoista |
| Adessif | kunnolla | kunnoilla |
| Allatif | kunnolle | kunnoille |
| Ablatif | kunnolta | kunnoilta |
| Essif | kuntona | kuntoina |
| Translatif | kunnoksi | kunnoiksi |
| Abessif | kunnotta | kunnoitta |
| Instructif | kunnoin | |
| Comitatif | kuntoine [3] | |
| Distributif | kunnoittain | |
| Prolatif | kunnoitse | |
|
||
kunto /ˈkun.to/
- Forme, physique ; ordre, condition, état.
- Hän näyttää olevan hyvässä kunnossa.
- Il a l’air d’être en bonne forme.
- Oletko kunnossa?
- Tu es en forme ?
- Sinulla on hyvä kunto.
- Tu as un bon physique.
- Kaikki on kunnossa.
- Tout est en ordre.
- Rakennukset ovat huonossa kunnossa.
- Les bâtiments sont dans un mauvais état.
- Hän näyttää olevan hyvässä kunnossa.